Miksi lapsille annetaan rokotuksia?

Otsikon kysymystä on varmasti moni isä tai äiti pohtinut. Usein rokotekeskusteluissa keskitytään pohtimaan rokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia, mutta kuinka moni on pysähtynyt miettimään miksi rokotteita annetaan ja miksi terveydenhuollossa käytetään niihin vuosittain suuri määrä rahaa? Rokotteilla pyritään ehkäisemään sairastuminen aiemmin yleisiin ja vaarallisiin tartuntatauteihin, jotka on Suomesta jo pitkälti rokotusten ansiosta hävitetty, mutta useimmat niistä ovat kuitenkin kehittyvissä maissa varsin yleisiä. Siksi rokottaminen on edelleen tarpeellista näiden sairauksien ehkäisemiseksi. Tässä kirjoituksessa käydään läpi muutamia rokotuksilla ehkäistäviä vakavia sairauksia.

Fidžin saarivaltio päätyi monarkiaan vuonna 1871. Holtittoman rahankäytön seurauksena jouduttiin kuitenkin kääntymään Yhdistyneen kuningaskunnan puoleen ja niin Fidžistä tuli Britannian siirtokunta 10.10.1874. Tapahtumaa oli juhlittava ja kuningas Cakobau hovinsa kanssa teki virallisen vierailun Australiaan. Sydneyssä oli kuitenkin vallinnut tuhkarokkoepidemia ja paluumatkalla sairastuivat ensin kuningas ja myöhemmin muukin hovin väki. Kun tässä tilanteessa rantauduttiin kotiin, vastassa oli juhlivaa kansaa kaikkialta saarivaltakunnasta, jopa paikalliset 69 päällikköä lukuisine alaisineen. Tuhkarokko pääsi leviämään ja seuraukset olivat kamalat; 150 000 asukkaasta 40 000 kuoli tuhkarokkoon helmi-heinäkuussa 1875 ja tiettävästi kaikki 69 paikallispäällikköäkin menehtyivät (1).

Tuhkarokko on erittäin tarttuva, sen tartuttavuutta kuvaava R0-luku (kuinka monta ihmistä yksi sairastunut tartuttaa) on 12-18, kun esimerkiksi COVID-19-koronaviruksella sen on arvioitu olevan lukujen 2-4 välillä (4, 5). Tuhkarokkoon kuolee maailmanlaajuisesti WHO:n arvion mukaan edelleen 90 000 ihmistä vuosittain (1) ja vuonna 2014 Euroopassakin tautiin sairastui 16 000 ihmistä (2). Tuhkarokko on yleisin rokotuksilla estettävissä oleva kuolemantauti (3).

Hib (eli Haemophilus influenzae B – bakteeri) on kapselillinen vakavia infektioita aiheuttava bakteeri (6, 7). Ennen Hib-rokotusten alkamista se aiheutti Suomessa yli 90% vakavista H. influenzae – tapauksista, noin 200 tapausta vuosittain. Yleisimmin taudinkuvana on aivokalvotulehdus, kurkunkansitulehdus, keuhkokuume tai septikemia (verenmyrkytys). Hib:n aiheuttamassa infektiossa kuolleisuus oli suomalaisessa tutkimuksessa n. 3,3% ja Hib:n aiheuttamasta aivokalvotulehduksesta jäi jonkinasteinen hermostollinen häiriö joka toiselle ja pysyvä vamma joka kuudennelle potilaalle. Rokotusten ansiosta vakavia Hib-tapauksia on vuosittain enää 1-10, mutta köyhimmissä kehitysmaissa se on edelleen pikkulasten vakavien bakteeritautien tavallisimpia aiheuttajia.

Clostridium tetani on bakteeri, joka aiheuttaa jäykkäkouristuksen (6). Mikrobia ja sen itiöitä esiintyy kaikkialla maaperässä ja monien eläinten, kuten hevosten suolistossa. Jos ihminen saa likaisen haavan, bakteerin itiöt voivat itää ja lisääntyä. Bakteeri alkaa tuottaa tetanospasmiini-toksiinia (myrkkyä), joka saa aikaan lihaksiston kouristelua ja halvauksia. Kouristukset leviävät lähes kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin ja hoitamattomana tauti johtaa lähes aina kuolemaan ja kuolleisuus on tehohoidossakin (vasta-ainehoito ja hengityskone, antibiootit) huomattava. Jäykkäkouristuksen ehkäisyyn on olemassa tehokas toksoidirokote. Rokotusten ansiosta jäykkäkouristus on käynyt Suomessa harvinaiseksi. Koska bakteeria on maaperässä, laumaimmuniteettia ei muodostu, eli vain henkilölle itselleen annettu rokotussuoja estää taudin (8).

Toinen hyvä esimerkki rokotteella ehkäistävästä taudista, jossa laumasuojasta ei ole apua, on rabiesviruksen aiheuttama vesikauhu eli rabies (9). Ihminen voi saada rabieksen eläinten, pääasiassa koiran, puremasta. Rabiestartuntoja on saatu 150 maassa 2010-luvulla. Kaikki tautiin sairastuneet kuolevat siihen. Kuolemia on arvioitu olevan 50 000–60 000 vuosittain, mutta luku voi olla moninkertainenkin, koska raportointi ei ole kattavaa. Rokotussarja on aloitettava heti pureman jälkeen ja jo puremamaassa. Näin aloitettuna niiden antama suoja on lähes sataprosenttinen.

Suomessa todetaan vuosittain 150 – 175 kohdunkaulan syöpää (10). Maailmalla se on yleisin gynekologinen syöpä. Ihmisen papilloomavirus (HPV) on tärkein etiologinen eli taudin syyhyn liittyvä tekijä (noin 98%:ssa tapauksista). HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat 70 % kohdunkaulan syövistä. HPV on voitu yhdistää myös emättimen ja ulkosynnytinten sekä osaan peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syövistä (11). Rokotusohjelmassa tarjottava Cervarix-rokote ehkäisee jopa 95 prosenttia HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista.

Jokainen lastensa rokotuksia pohtiessa varmasti miettii, mikä olisi omalle lapselle parasta, eikä se ole aina helppoa. Useita rokotteilla ehkäistäviä sairauksia ei enää yleisesti tavata, jolloin rokotukseen liittyvä mahdollinen haitta arvioidaan saatua hyötyä suuremmaksi. On kuitenkin syytä muistaa, että monet Suomesta rokotuksin lähes kokonaan hävitetyt taudit ovat kehittyvissä maissa vielä hyvin yleisiä (lähde: CDC, WHO). Koronapandemian joskus väistyttyä muuttoliike kehittyvistä maista Suomeen tulee jälleen lisääntymään ja muuttoliikkeen mukana Suomeen tulee päätymään myös sairauksia, jotka ovat rokotusten myötä käyneet täällä harvinaisiksi (esim. tuhkarokko). Tällöin myös kantasuomalaisen, mutta rokottamattoman väestön riski harvinaisen tartuntataudin saamiseen on lisääntynyt. Rokotusten mahdollisia haittoja pohtiessa kannattaa muistaa myös rokottamatta jättämiseen liittyvä riski – mahdollisuus sairastua rokotteella ehkäistävään vakavaan infektioon kasvaa.

Arto Nieminen

sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

PPKY Kallion tartuntataudeista vastaava lääkäri

Kirjoituksessa käytetty lähdeluettelo saatavissa lehden toimituksesta sähköpostilla pyydettäessä.