Yleisen kiinteistöveron nosto iskisi eniten investoiviin tilallisiin

Maanantaina Sievin MTK:n johtokunnassa istuvat Juho Nivala, Antti Kangas ja Riku Somero ojensivat MTK-Sievin puolesta kunnanjohtaja Mauno Rannolle, kunnanhallituksen puheenjohtaja Rami Rauhalalle ja valtuuston puheenjohtaja Antti Toivolalle vetoomuksen, että yleisen kiinteistöveron korotusta harkittaisiin vielä uudemman kerran.

Maatalousyrittäjät pitävät kohtuuttomana yleisen kiinteistöveron korotusta 0,93 eurosta 1,30 prosenttiin, sillä Sievissä pelkästään maatalouden tuotantorakennusten kohdalla se tarkoittaisi sitä, että kiinteistöveron kokonaissumma kohoaisi 72 000 eurosta 101 000 euroon. Korotus toisi noin 40 prosenttia lisää maksettavaa maatalousyrittäjille. Yrittäjät huomauttavat, että hankalasta taloustilanteesta johtuen maataloudella ei ole esitetyn korotuksen edellyttämää veronmaksukykyä, ja toteutuessaan korotus olisi erittäin epäoikeudenmukainen ratkaisu maatalouden kannalta. Yritykset tekevät investointeja pitkällä tähtäimellä ja suotavaa olisi, että kunnan veropolitiikkakin olisi pitkäjänteistä.
– Ymmärrämme korotuspaineen, mutta 40 prosentin kertakorotus on valtava. Kiinteistöverokertymästä reilu kymmenen prosenttia osuu maatiloihin, ja siitä puolestaan iso osa muutamiin suurimpiin tuottajiin. Ymmärrämme korotuksen tarpeen, mutta sitä emme hyväksy, että korotus tehdään yleiseen kiinteistöveroon. Tasapuolisempiakin vaihtoehtoja varmasti olisi, MTK-Sievin puheenjohtaja Juho Nivala toteaa. Hän muistuttaa, että Antti Rinteen hallitusohjelmaankin on kirjattu, ettei maataloudelle aiheuteta ylimääräisiä kustannuksia. Toteutuessaan tämä kuitenkin olisi nimenomaan suora lovi maatalousyrittäjän lompakkoon.

Tyypillisen uuden navetan tai laajennuksen kiinteistövero kohoaisi korotuksen vuoksi jopa 15 000 euron vuosittaiseen pottiin. Kymmenen ensimmäisen käyttövuoden aikana rakennuksesta maksettaisiin pelkästään kiinteistöveroa yli 100 000 euroa.
– Kiinteistöveron ongelma on se, että vaikka se on vähennyskelpoinen, niin alussa tuloksentekokyvyn ollessa heikko emme pysty tekemään poistoja rakennuksesta täydellä teholla. Näin se tuplaa ongelmaa ja siirtää sitä eteenpäin. Tuloksentekokyky tulee säilymään heikkona pari-kolme vuotta pidempään. Vaihtoehtoisesti tilat pakotetaan tekemään tappiollisia vuosia, ja se puolestaan vaikeuttaa jatkoinvestointeja. Kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen veronmaksukykykin on ihan erilainen, Antti Kangas puolestaan selvittää.
– Korotus osuu eniten niihin yrityksiin, jotka investoivat ja kasvavat, sekä pyrkivät luomaan työpaikkoja kuntaan. Omalla kohdallani pelkkä korotuksen osuus olisi noin 4000 euroa, kokonaissumma paljon enemmän, Kangas jatkaa.

– Kokonaistilanne on haastava, enkä voi luvata, etteikö korotuksia tulisi, Rami Rauhala totesi ottaessaan vastaan maatalousyrittäjien huolen.
– Veronkorotusten lisäksi hallintokunnat ovat hakeneet myös säästöjä. Meillä ei ole jäänyt huomaamatta se, että kertakorotus kiinteistöveroon on iso, hän jatkaa ja toteaa, että maatalousyrittäjänä korotus osuu häntä myös omaan nilkkaan.
– Korotus tuottaisi toteutuessaan kunnan budjettiin noin 120 000 euroa, eli on käytännössä summa, joka menee noin kahden ja puolen opettajan palkkakustannuksiin vuodessa, Rauhala kertoo.
– Kunnan kokonaistilanne on vaikea, ja vaikka talousarviossa päästään hyvin lähelle nollaa, on sen sisälle leivottu isoja riskejä. Ne eivät suoraan liity maatalouteen vaan enemmänkin soteen ja Kallioon. Budjetti on hyvin niukka, mutta on tiedossa asioita, jotka nostavat sote-kustannuksiamme ensi vuonna. On kuitenkin hyvä asia, että monena vuonna peräkkäin erikoissairaanhoidon kulut ovat olleet pienet. Kysymys kuuluu, että kauanko sellainen tuuri jatkuu, Mauno Ranto taustoittaa.
– Talousarviossa on isoja riskejä, ja siksi se on pyrittävä puristamaan mahdollisimman lähelle nollaa. Tämä vuosi jää 600 000-700 000 euroa alijäämäiseksi, mutta se toki on pitkälti verokorttiuudistuksen ja verottajan tulorekisteriongelmien syytä, ja valtio sitä jopa hieman kompensoi. Helpot konstit on käytetty ja kaikki kivet käännetään säästöjen löytämiseksi.

Lue Sieviläisen koko näköislehti täältä!