Hyvä lukutaito ei tarkoita ainoastaan kielioppia tai mekaanista lukemista. Nykyarjessa selviytyminen edellyttää yhä monimuotoisempien tekstien ymmärtämistä ja entistä pirstaloidumman tiedon ja informaation käsittelyä. Vanhemmilta saatu tuki ja kannustus sekä vanhempien lukemiseen käyttämä aika ovat suorassa suhteessa lapsen lukuintoon ja osaamiseen. Erityisesti pojilla isän antama esimerkki lisää poikien lukuintoa.
Myönteinen suhtautuminen lukemiseen synnyttää onnistumisen kehän: lukutaidon vahvistumisen kautta sosiaaliset taidot, mielikuvitus ja ilmaisukyky kehittyvät. Näiden lisäksi hyvä lukutaito vaikuttaa vahvasti myös kielitaitoon, opiskelumenestykseen sekä uusien tietojen ja taitojen omaksumiseen.
Tapasin Jussinpekan yläkoululla kuusi aktiivista lukuharrastajaa. Vilma Haikola, Erika ja Noomi Jokitalo, Alma Pajukoski, Marius Pelkonen ja Aapo Pärkkä kertovat lukuharrastuksen tuovan hyötyä muun muassa äidinkielen tehtäviin, keskittymiskykyyn, lukunopeuteen, sanavaraston kehittymiseen ja maailmankatsomuksen avartumiseen. Heitä yhdistää myös vanhemmilta sekä sisaruksilta saatu tuki ja innostus lukemiseen ja kirjastopalvelujen käyttö. Kasiluokkalaista Vilmaa lukuunottamatta muut ryhmän jäsenistä viettävät yläkoululla viimeistä lukukauttaan.
Marius Pelkonen on harrastanut lukemista alakoulusta alkaen. Suosikikseen hän nimeää fantasiamaailmaanliittyvän kirjallisuuden.
– Suosikkikirjasarjani on Erin Hunterin Soturikissat -sarja ja siitä saaga Kolmikon mahti sekä sarjakuvapuolella The Last Wars-sarja, Marius kertoo. Lukukokemuksestaan hän kertoo läheisilleen erityisesti silloin, jos kirjassa on tapahtunut jotain mullistavaa. Viikoittain kirjaston palveluja käyttävä Marius sanoo lukevansa mieluimmin yksin omassa rauhassa. Hän on myös äänikirjojen ystävä. Lukuharrastuksen hän kertoo tuoneen hyötyä muun muassa tekstin ymmärtämiseen.
– Lukeminen on hauskaa. Vaikka aloittaminen voi olla haastavaa, kannattaa aloittaa vaikkapa pienestä kirjasta tai helppolukuisista sarjakuvista, Marius vinkkaa.
Vilma Haikola kertoo saaneensa innostuksen lukemiseen kotoa.
– Vanhempani lukivat minulle joka ilta ja opin lukemaan jo nuorena isosiskon sekä vanhempieni avustuksella. Kolmosluokalla otin tavoitteekseni lukea Harry Potter-kirjan ja loppujen lopuksi luin kaikki seitsemän kirjaa putkeen. – Lukemisessa parasta on uuteen maailmaan uppoaminen ja ajan nopea kuluminen. Kirjan lukemisen jälkeen tulee tosi hyvä ja aikaansaanut fiilis. Kaikille löytyy jokin kirja, joka kiinnostaa. Pitää vain jaksaa etsiä, maalamisen ja piirtämisen yhteydessä myös podcasteja kuunteleva Vilma kannustaa.
Noomi Jokitalo oppi lukemaan jo eskari-ikäisenä. Hänenkin lukuinnostukseensa on vanhemmilta saatu vahva kannustus.
– Kun olin pieni, vanhemmat lukivat paljon iltasatuja. Äitini lukee muutenkin paljon. Suosikkikirjoja sekä -kirjailijoita Noomilla on useita. Nuorempana suosikkisarjikseni on ollut Aku Ankka.
– Katharine McGee, Kiera Cass ja John Green. Kirjoista suosikkejani ovat muun muassa Twilight-sarja, Nälkäpeli-sarja sekä Seitsemän sisarta-sarja, jossa adoptoidut siskokset etsivät sukujuuriaan.
Äänikirjoja hän on kuunnellut usein noin vuoden ajan. Kirjastossa viikoittain vieraileva Noomi kokee lukemisen kasvattaneen sanavarastoa ja avartavan maailmankatsomusta. Lukemiensa kirjojen sisällöstä Noomi kertoo keskustelevansa vanhempien ja kavereiden kanssa ja kannustaa myös kirjojen äärelle.
– Mitä enemmän lukee, sitä nopeammaksi lukijaksi tulee ja sitä syvemmälle kirjan juoneen pääsee sisälle. Rohkeasti ja sinnikkäästi vain lukemaan jotain hyvää kirjaa, siitä se lähtee!
Erika Jokitalon lukuharrastus on myös kodin perintöä.
– Pienenä minulle luettiin paljon kirjoja ja kuuntelin satuja CD-levyiltä. Mielenkiinto kirjojen kuunteluun on jatkunut myöhemmällekin iälle. Suosikkikirjoiksi hän nostaa Harry Potter-sarjan ja Nälkäpeli-sarjan sekä kirjailijaksi Agatha Cristien dekkarit.
– Harry Potterin suosikkihahmojani ovat keppostelevat veljekset Fred ja George Weasley. Potterit on tullut luettua ainakin kymmenen kertaa ja Nälkäpeli-sarja kahdesti.
– Christien dekkareista suosikkejani ovat Idän pikajunan arvoitus ja Eikä yksikään pelastunut. Erika kertoo lukevansa mieluiten kotona, mutta äänikirjoja hän kuuntelee mieluiten esimerkiksi lenkkeilyn tai hiihtämisen yhteydessä.
-Kirjoissa on aina myös jonkinlainen hyvä elämän neuvo, Myös maailmankatsomus ja tieto kasvavat, hän toteaa.
Aapo Pärkkä on harrastanut lukemista alakoulusta saakka. Fantasian ja Scifin ystäväksi tunnustautuva Aapo lukee mielellään kirjoja joiden kirjoittajat ovat luoneet uusia jännittäviä maailmoja. Suosikkikirjailijakseen hän mainitsee Rick Riordanin fantasiaseikkailut.
– Riordanin Salamavaras kertoo 12-vuotiaasta New Yorkissa asuvasta Percy Jacksonista, joka saa kuulla olevansa kreikkalaisen mytologian puolijumala. Salamavaras on kansainvälisesti palkittu arvostelu- ja myyntimenestys. Suosikkisarjakuviksi hän mainitsee Aku Ankan, Tex Willerin ja isovanhempien varastosta löytyneet Mustanaamiot.
– Toinen ja monien poikien suosikki on Riordanin skandinaaviseen mytologiaan pohjautuva kolmiosainen Magnus Chase-kirjasarja, Aapo kertoo. Äänikirjoja hän sanoo kuuntelevansa pitkillä automatkoilla, kävelylenkeillä ja kotona samassa yhteydessä kun nuoremmat sisarukset niitä kuuntelevat.
– Lukeminen on hyvä harrastus, eikä siitä haittaakaan ole, jos välillä ottaa kirjan käteen ja alkaa lukemaan, Aapo toteaa.
Alma Pajukosken lukuharrastus alkoi jo ennen kouluikää.
– Vanhempani ovat lukeneet minulle kirjoja aivan pienestä saakka ja uskon sen vaikuttaneen myönteisesti lukuharrastukseeni. Lukuharrastus kehittää sanavarastoa ja lukunopeutta sekä helpottaa aineiden kirjottamista, Alma toteaa.
Jännitys-, dekkari-, ja draamakirjallisuudesta kiinnostuneella Almalla on kolme suosikkikirjailijaa.
– Jojo Moyes, Agatha Christie ja Ilkka Remes. Suosikkikirjani on luultavasti Moyesin trilogia Kerro minulle jotain hyvää. Kirjassa suosikkihahmoni ovat sen päähenkilöt WIll ja Louisa, jotka ovat persoonaltaan täysin erilaisia, mutta löytävät kuitenkin jotain yhteistä. Tosin aina sekään ei riitä. Suosikkisarjakuvikseen hän nostaa Aku Ankan ja sen hahmoista veljenpojat Tupun, Hupun ja Lupun. Myös Tintti-sarja kuuluu Alman suosikkeihin.
Alma kertoo kuuntelevansa mielellään myös äänikirjoja ja suosittelee lukemista kaikille.
– Viimeisimpänä olen kuunnellut Markku Kanervan kirjan Näin valmennan voittajia.
– Lukeminen avaa ikään kuin uuden maailman ja avartaa tapaa nähdä maailma jonkun toisen silmin, joten ei muuta kuin lukemaan! Lukeminen on myös rattoisa tapa viettää vaikkapa automatka. Mitäpä jos ottaisit ensi kerralla kirjan luettavaksi puhelimen selaamisen sijaan, Alma ehdottaa.
Kuva: Jussinpekan yläkoululla opiskelevat Vilma Haikola, Noomi Jokitalo, Erika Jokitalo, Alma Pajukoski, Aapo Pärkkä ja Marius Pelkonen ovat aktiivisia lukuharrastajia. Kasvomaskit poistettiin pieneksi hetkeksi kuvauksen ajaksi. Katso lukuvinkkejä tämän sivun erillisestä artikkelista. Kuva: Tapio Romppainen
Lukuharrastajat erottuvat joukosta
Jussinpekan koulun äidinkielenopettaja Tarja Jokela kertoo oppilaan lukuharrastuksen näkyvän kehittyneen lukutaidon lisäksi innostuneisuutena kirjoja ja niiden sisältöä kohtaan.
– Lukemista harrastavat osaavat käsitellä kirjaa eri näkökulmista, ja kirjan sisältö avautuu heille syvällisemmin kuin vähän lukeville. Lukuharrastajien teksteissä on monipuolinen sanavarasto ja kekseliäs sisältö.
Lukuharrastuksen hiipuminen huolestuttaa opettajia.
– Sähköiset laitteet ovat vieneet tilaa lukemiselta ja vaikuttaneet myös heikentävästi keskittymiskykyyn pitkien tekstien lukemisessa. Valitettavasti lukutaito ja keskittymiskyky rappeutuvat. Tämä on jouduttu ottamaan huomioon jo oppikirjojen suunnittelussa esimerkiksi siten, että pitkät novellitekstit on jaettu lyhyempiin osiin, joiden väliin tehtävät on sijoitettu. On huolestuttavaa, kun novellejakin joudutaan tällä tavoin osittamaan oppilaiden lisääntyneen lyhytjänteisyyden vuoksi. Osin tähän vaikuttaa myös eri kielitaustoista tulevat oppilaat.
– Jos oppilaalla on lukieste, hän saa hyödyntää ilmaista Celianet-palvelua, jonka avulla hän voi kuunnella kirjan, joka on tullut koulusta luettavaksi. Lisäksi ainakin yhdellä oppikirjakustantajalla on tarjolla ilmainen Play-kaupasta ladattava sovellus, jonka avulla on mahdollista kuunnella osa oppikirjojen teksteistä ottamalla kännykällä kirjan sivusta valokuva.
– Jos ei koskaan lue kirjoja eikä pääse kirjan maailmoista, ajatuksista ja sisällöistä osalliseksi, jää valitettavasti paljosta paitsi, Tarja Jokela summaa.