by – En anna rajoitteiden olla esteenä unelmille, Heini Peltomäki kertoo.
ON olemassa taidetta, ja sen lisäksi on olemassa hyvin erityistä taidetta. Tähän ajatukseen päätyy nähtyään pilkahduksen Heini Peltomäen 17, taideharrastuksesta. Viime perjantaina juhlitun Kalevalan sekä suomalaisen kulttuurin päivän nimissä on aiheellista nostaa esille henkilöitä, jotka erityisellä tavalla ilmaisevat mielen maisemiaan ja tuovat suomalaiseen kulttuuriin jotain uutta.
JYRINGISTÄ kotoisin oleva Heini asuu ja opiskelee viikot Oulussa. Näin on ollut jo pian kymmenen vuotta, sillä Sievissä käydyn esikouluvuoden jälkeen hän on kulkenut koko peruskoulun ajan Oulussa liikuntarajoitteisille suunnatussa koulussa. Heinillä on CP-vamma, joka vaikeuttaa tahdonalaisten liikkeiden suorittamista.
– Minulla ei toimi kädet eikä sen puoleen jalatkaan, kertoo Heini.
– Mutta en anna sen olla esteenä millekään isoille unelmille, hän jatkaa.
HEINI käyttää liikkumiseen päällä ohjattavaa sähköpyörätuolia ja kommunikointi tapahtuu katseohjauksella toimivalla tabletilla. Sen avulla onnistuu kirjoittaminen, puhuminen ja useiden muiden asioiden hoito sähköisesti.
Noin neljä vuotta sitten käyttöön otettu laite on helpottanut elämää ja sen avulla luonnistuvat piirtäminen ja maalaaminen tietokoneelle ja tabletille. Katseohjauksen avulla Heini voi myös ylläpitää taideaiheista heini.art -nimistä Instagram-tiliä.
TARINA taideharrastuksen takana on koskettava:
– Idea maalaamisesta tuli mummoltani, äidin äidiltä, joka oli aikanaan taitelija. Hänen kuolemansa jälkeen aloitin maalaamaan tauluja kypärään kiinnitetyllä pensselillä. Halusin kovasti jatkaa mummoni taideharrastusta, Heini kertoo.
– Käytän maalaamiseen akryylivärejä. Ensimmäinen tauluni noin kaksi vuotta sitten oli värien sekamelska. Nykyään maalaan fiiliksen mukaan ja toisinaan idea syntyy kun vain alan maalaamaan, hän kuvailee.
MAALAUSHARRASTUKSEN pariin Heini ehtii pääosin vain viikonloppuisin kotona. Päähän asetettavaan kypärään on koulun puolesta Heinille erikseen kehitetty pensseleiden kiinnitysmekanismi. Avustajan tarve maalaamisessa on välttämätön: vettä ja pensseleitä on vaihdettava ja oikeiden värien kaataminen paletille vaatii aktiivista läsnäoloa molemmilta.
ENSIMMÄISET taulut syntyivät toissa kesänä silloisen avustajan tuella, mutta sittemmin Anne-äiti on pääosin toimittanut avustajan roolia.
Seuratessa maalaamista sivusta, ei voi välttyä ihmettelemästä ihailtavaa periksiantamattomuutta, taiteellista silmää, värien raikasta ja taitavaa käyttöä sekä silmien ja pään huippuunsa hioutunutta yhteistyötä.
HEININ maalaamien taulujen lukumäärää ei tiedetä tarkkaan, mutta arvion mukaan niitä on yli sata. Joitain tauluja on myyty ja osan Heini on antanut lahjaksi eri merkkipäivinä läheisilleen. Hän on myös julkaissut katseohjauksella piirtämänsä jouluaiheisen postikorttisarjan.
– Vuosi sitten järjestin Oulun kaupunginkirjastossa näyttelyn, jossa oli esillä akryylimaalauksiani. Kokemus oli hyvä ja siitä on syntynytkin ajatus uudesta näyttelystä mahdollisimman pian, suunnittelee Heini.
Teksti ja kuvat: Tiina Timlin
