by Lauri Sarja on nivalalainen pitkän linjan sähköalan ammattilainen. Hän on työurallaan tehnyt muun muassa voimalaitosasennuksia, osallistunut teollisuuslaitoksien käynnistämisiin ja toiminut yritysten sähkötekniikan vastuutehtävissä eri puolilla Suomea. Hän on myös muun muassa kiertänyt luennoimassa terveydestä ja sähkömagneettisesta säteilystä yhdessä professori Osmo Hännisen ja FT Mikko Ahosen kanssa.
Viimeisen 15 vuoden aikana Sarja on tutkinut sähkömagneettisen säteilyn lähteitä. Erityisen kiinnostunut hän on mikroaalloista. Ne ovat korkeataajuuksisia eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja, jotka muodostavat ympärilleen sähkö- ja magneettikentän.
– Olen erittäin huolestunut ympäristössämme voimakkaasti lisääntyneestä mikroaaltosäteilystä, jolle altistuvat erityisesti langattoman viestintäteknologian tukiasemien lähellä asuvat ihmiset.
– Nyt minulle on noussut uusi kysymys ja huolenaihe: miksi mikroaaltosäteilyä mittaavan laitteen mukaan tuulivoimalat lähettävät mikroaaltopulssia? Vaikuttaa siltä ettei kukaan ole tätä aikaisemmin huomannut. Tutkimustietoakin tuulivoimaloiden haittavaikutuksista löytyy vähän ja lähinnä meluhaittojen sekä infraäänien eli ihmisen kuulokynnyksen alapuolella olevan 20 hertzin* ääniaaltotaajuuden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
– En vastusta langatonta viestintäteknologiaa enkä tuulivoimaa, mutta haluan, että mahdolliset haittavaikutukset ja niiden lähteet sekä turvaetäisyydet tutkitaan puolueettomasti ja perusteellisesti ennen kuin tukiasemia tai tuulivoimaloita asennetaan liian lähelle asutusta, Sarja tiivistää.
Ympäristön sähkömagneettinen säteily aiheuttaa kehon varautumisen sähkökentässä, joka puolestaan aiheuttaa kehonsisäisiä sähkövirtoja. Osa sähkömagneettisesta säteilystä läpäisee ihon tunkeutuen syvemmälle elimistöön. Lancet Planetary Health -tiedelehdessä vuonna 2018 julkaistun artikkelin mukaan mobiililaajakaistayhteyksissä laajasti käytetyllä 1 Gigahertzin alueella mikroaaltosäteilyn määrä on 2010 luvulla noussut jopa 1018 kertaiseksi luonnon taustasäteilyyn verrattuna. Tämä on ilmeisesti kaikkein nopeimmin kasvava ihmisen aiheuttama ympäristövaikutus.
Tutkijoiden mukaan on uskottavaa näyttöä siitä, että pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrän jyrkkä väheneminen sekä DNA-vauriot ovat yhteydessä ihmisen aiheuttaman sähkömagneettisen säteilyn lisääntymiseen.
Mutta takaisin Sarjaa huolestuttavaan löytöön. Mikroaaltosäteilyn lähteitä ja niiden voimakkuuksia tutkiessaan Lauri käyttää mittalaitteena saksalaisen Gigahertz Solutionsin valmistamaa sähkömagneettisten aaltojen voimakkuutta mittaavaa laitetta. Se on ammattilaisten käyttämä mittari muun muassa kännyköiden, langattomien verkkojen ja tukiasemien lähettämän mikroaaltosäteilyn mittaamiseen.
– Suunnattuani tämän mittarin kohti tuulivoimaloita huomasin, että niistä lähtee ympäristöön mikroaaltopulssi. Erikoista on myös se, että pulssi voimistuu silloin kun kahden tai useamman tuulimyllyn siivet ohittavat samanaikaisesti tuulimyllyn rungon. Tuulivoimalan vaikutuksen mikroaaltojen syntyyn vahvistaa viime viikolla Kalajoella yhdessä kumppanini kanssa tyynellä säällä tekemämme havainto: säteilymittari ei reagoinut tuulimyllyihin kun niiden siivet eivät pyörineet.
– Kun sähkömagneettinen säteily elinympäristössämme on lisääntynyt valtavasti, eikä tutkimustietoakaan säteilyn terveysvaikutuksista paljon ole, niin tämä löytöni on vain lisännyt huoltani mikroaaltojen määrästä elinympäristössämme ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen. Oma, tämänhetkinen arvioni tuulimyllyjen ja asutuksen välisestä turvaetäisyydestä on 15 kilometriä, mutta varmuushan asiaan saadaan vasta virallisten tutkimusten jälkeen, Lauri Sarja jatkaa.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio on myös huolestunut ympäristöyliherkkyyksien, kuten sähkö- ja kemikaaliherkkyyksien kasvusta viime vuosina. Hän pohti Suomen Lääkärilehden artikkelissa ”Sähköä ilmassa ja –aivoissa”, olemmeko suhtautuneet liian sinisilmäisesti sähkömagneettisten kenttien vaikutuksiin. Hänen mukaansa olemme. Puheenvuoro on tärkeä, sillä ympäristöyliherkkyydet syrjäyttävät vuosittain ehkä jopa satoja korkeasti koulutettuja ihmisiä, joukossa myös paljon IT-alan osaajia.
Suomen Sähköherkät ry:n sivuilla tyypillisiksi sähkömagneettisen säteilyn oireiksi mainitaan muun muassa iho-oireet, tinnitus, rytmihäiriöt, unettomuus, päänsärky, lähimuistihäiriöt sekä kivut ja masennus.
Sarjan huolenaihe on helppo ymmärtää. Matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärä oli joulukuussa 2017 jo 20 gigabittiä henkeä kohti, mikä oli enemmän kuin missään muussa maassa. Suomessa käytettiin vuonna 2018 langatonta internetiä enemmän kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä. Huolta lisää entistä tehokkaammilla taajuuksilla toimiva 5G-verkko, jolla lähetetään aluksi 3500 megahertsin taajuista ja myöhemmin todennäköisesti jopa 26-28 gigahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä.
– Tuulimyllyjen infraäänivaikutusten tutkimukseen on saatu rahoitusta, mutta sitä ei voi käyttää sähkömagneettisen säteilyn tutkimiseen. Tämän havaintoni tunnetuksi tekemiseksi ja rahoituksen saamiseksi ja olen ollut yhteydessä useisiin tutkijoihin ja muun muassa VTT:hen, sillä ilmeisesti tätä asiaa kukaan ei ole vielä huomannut. Mielestäni tuulimyllyjen säteilyvaikutus tulee tutkia perinpohjaisesti ja puolueettomasti – uskon, että tästä voi tulla vielä maailmanluokan juttu, Lauri Sarja toteaa painokkaasti.
