NIHAKin kansainvälistämismalli valittu hyväksi käytänteeksi koko EU:ssa

Maaseudun pk-yritykset voidaan kansainvälistää yhteisen arvoketjun omaavina yritysryhminä

EU:n Interreg-ohjelman sihteeristö on valinnut NIHAKin pk-yritysten kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet hyväksi käytänteeksi (best practice) koko Euroopassa

NIHAKin pk-yritysten kansainvälistämismallin tavoitteena on alentaa yritysten kynnystä kansainvälistymiseen vertaisverkoston ja yhteismarkkinoinnin avulla. Yrityspalveluorganisaatio toimii välittäjänä ja rakentaa yrityksille neutraalin alustan selvittää yhteisiä mahdollisuuksia ja valmistella yhteistyötä ilman ennakkositoumuksia. Matalan kynnyksen yhteistyöalustan rakentaminen perustuu yrityskohtaisten tarpeiden tunnistamiseen ja luottamuksen rakentamiseen.Rinnallakulkija-näkökulman avulla saadaan selville yritysten valmius kansainvälistymiseen ja voidaan tarjota niille tukea oikeassa vaiheessa mm. kansallisten Business Finland -kehittämisinstrumenttien hyödyntämiseen.

Maaseutumaiset alueet ovat usein etäämpänä kansainvälisistä verkostoista ja infrastruktuureista. Yritysten yhteistyön tukeminen kompensoi etäisyyttä kansainvälisiin markkinoihin. Nivala-Haapajärvi-alueella on huomattava määrä kasvuyrityksiä, joiden vientimenestyksessä on NIHAK:in kehittämällä yritysten kansainvälistämismallilla ollut merkittävä rooli. Yritykset, joiden kansainvälistymisvalmiudet kehittyvät, alkavat kasvaa, menestyä ja vetävät mukanaan myös muita alueen yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

Interreg Eurooppa-ohjelman sihteeristön pk-yritysten kilpailukykyasiantuntijana toimiva Mart Valiste toteaakin NIHAKin mallista:
– Huolimatta pk-yritysten menestyksestä Euroopassa kaupunki- ja maaseutualueilla toimivien pk-yritysten välillä on edelleen kuilu, jolloin kasvupotentiaalia ei hyödynnetä riittävästi. Maaseudun pk-yritykset ovat usein kaukana kaupunkien yritysten käytettävissä olevasta liiketoiminnan tukirakenteesta tai ekosysteemistä. Siksi tällaiset käytännöt, jotka on tarkoitettu maaseudun pk-yritysten tukemiseen ja luottamuksen esteiden purkamiseen, ovat erityisen tärkeitä.
– NIHAKin käytännöstä erottuu ymmärrys siitä, että maaseudun pk-yritykset voidaan kansainvälistää yritysryhminä, jotka kykenevät luomaan yhteisen arvoketjun ulkomaisille markkinoille. Tämä käytäntö korostaa kuitenkin myös, että tällaista yhteistyötä ei aina ole helppo luoda, ja siksi on aloitettava rakentamalla ”matalan kynnyksen yhteistyö” ja käytettävä välittäjänä neutraalia toimijaa, joka pystyy rakentamaan yhteyksiä ja tunnistamaan mahdollisuuksia yritysten yhteistyössä. Nämä kaksi oppia ovat ehdottomasti arvokkaita myös Euroopan muilla maaseutualueilla.

NIHAKin kansainvälistämismalli raportoitiin osana monikansallista Building Regional Resilience to Industrial Structural Change (FOUNDATION) -nimistä Interreg-hanketta. FOUNDATION selvittää parhaita käytänteitä ja luo tietopohjaa tukemaan eurooppalaisten rakennemuutosalueiden alueellista muutoskyvykkyyttä ja pk-yritysten kilpailukykyä. Hanketta johtaa Munster Technological University Irlannista, jonka kumppaniverkostossa on jäseniä yhdeksästä Euroopan maasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, joka on myös tutkinut NIHAKin kansainvälistämismallin vaikuttavuutta.

Kuva: Matkailu on yksi esimerkki toimialasta, jossa eri yrityksistä koostuva ryhmä voi myydä ja markkinoida palvelujaan esimerkiksi yhdessä luodun hankkeen avulla.