Sievin Kiurunkankaan rautakautinen asuinpaikka – Kaivauksia jatketaan kesällä 2020

Viime viikon perjantaina (13.12.) kokoonnuttiin Oulun yliopistolla kuuntelemaan arkeologi FT Ville Hakamäen esitelmää Kiurunkankaan kaivauksista. Moni ehtikin saada pienen vilauksen viime elokuussa opetus- ja tutkimuskaivauksista.

Kahden viikon aikana neljä arkeologia ja kymmenen opiskelijaa kävivät tarkkaan läpi 60 neliömetrin suuruista aluetta. Kaikki löydöt pussitettiin ja niille määritettiin tarkat koordinaatit. Nyt syksyn aikana löytöjä on alustavasti analysoitu Oulun yliopistolla.  Varsinainen kaivausraportti tulee julki ensi vuoden puolella.
Syksyn aikana on vahvistunut, että Kiurunkangas on oppiaineen professorin sanoin ”valtavan hieno paikka”, jota kannattaa kaivaa edelleen. Vastaavan tyyppistä kohdetta ei ole tavattu muualla Pohjois-Suomessa. Kiurunkankaan esihistoriallista käyttöä voidaan pitää varsin laajana ja pitkäikäisenä.

Kiurunkankaan kohdalla tutkimus on saatu liikkeelle rivakasti. Syksyllä 2018 paikalliset Lehtolan perheen miehet olivat liikkeellä metallinetsimen kera ja löysivät Kiurunkankaalta sekä myös Asunsaaresta rautakautisia esineitä.
Harmi vain, että näiden hienojen esineiden (muun muassa silmäkirves, putkikirves ja lintukoru) täsmällistä sijaintipaikkaa ei pystytty enää jälkikäteen määrittämään, vaikka paikalle tultiin asiantuntijajoukolla.
Syksyllä 2018 löytyneet esineet ovat nyt Museovirastossa odottamassa konservointia. Esineet on ajoitettu pääosin keskiselle ja myöhäiselle rautakaudelle, eli ajalle noin 1 000 – 1 500 vuotta sitten. Ajoitukset täsmentyvät vielä.

Olivatko ensimmäiset kaivetut tasot sepän pajan paikka? Elokuun 2019 kaivauksissa ehdittiin käydä vain ylimpiä maatasoja, joista tuli esiin liesiä, kivilatomuksia, mahdollisia seinälinjoja sekä muita rakenteita. Elokuussa 2020 on tarkoitus kaivaa vielä syvemmälle samaa kohtaa. Yleisökursseilla on tarkoitus jatkaa kansalaisopiston koeruutukaivauksia.
Nyt elokuussa 2019 löytöinä saatiin palaneita luita ja luuesineen koristeltuja kappaleita, metallipaloja, rautakuonaa, saviesineen kappaleita sekä kvartsi-iskoksia. Vanhempi arkeologi totesikin löydöistä, että ”selvää sepän työtä”.
Palaneesta luuaineistosta on erotettu runsaasti kalan luita. Kiurun rautakautiset asukkaat olivatkin todellisia hauensaalistajia. Löydöissä on ollut lukuisia hauen nikamia ja päänluita.

Tässä vaiheessa yliopistolla on tarkoitus jatkaa tutkimusta ja opetusta Kiurunkankaalla myös kesällä 2020. Jo nyt esille saatu aineisto antaa hyvät mahdollisuudet erilaisten opinnäytteiden laadintaan.
Sievin kunnan, kansalaisopiston ja muiden toimijoiden kanssa toteutunut yhteistyö oli onnistunutta ja omalta osaltaan se on vienyt tutkimusta eteenpäin. Näiltä osin yhteistyö jatkuu vuonna 2020.
Tutkimusryhmä etsii koko ajan muuta ulkopuolista rahoitusta, jolla voitaisiin toteuttaa radiohiiliajoituksia viime elokuun kaivauslöydöistä. Ajoitusmenetelmän avulla olisi mahdollista saada selville se, mikä on esimerkiksi Kiurunkankaan luulöytöjen ikä.
Mielenkiintoista olisi jo tässä vaiheessa saada selville, milloin ja millaiset asukkaat kalastivat ja samalla olivat ensimmäisiä metallia työstäneitä seppiä Sievissä.

Kansalaisopisto järjestää helmikuun lopulla yleisöluennon, jossa pohditaan Kiurun merkitystä paikalliselle kulttuuriperinnölle.  Jo sitä ennen Kiurun esihistoriasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä suoraan Anne Ruuttula-Vasariin.

Teksti: Anne Ruuttula-Vasari
Kuva: Oulun yliopisto, arkeologian laboratorio.